PK-yrittäjä – johda työkykyä ja johdat entistä parempaa tulosta!

Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintajohdolla on kädet täynnä johtamista; kenellä myyntiä, kenellä tuotantoa tai muuta ns. rationaalista ja ymmärrettävää liiketoimintaa. Riippuen onnistumisesta ja toisinaan myös suhdanteista, on liiketoiminta kannattavaa tai sitten ei.

Yritysten tärkein voimavara ovat hyvinvoivat työntekijät. Työntekijöiden työkyvyttömyys aiheuttaa yrityksissä toisinaan ongelmia, varsinkin jos sen tärkeimmän myyjän tai tuotannon avainhenkilön selkä niksahtaa, polvi hajoaa tai yhä useammin mieli ylikuormittuu. Ongelmat aiheuttavat harmitusta, mutta niihin harvemmin tartutaan, kun ei oikein tiedetä, mitä tehdä.

Työkyvyttömyysongelmat sekä niistä aiheutuvat kustannukset otetaan annettuina. Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on usein ulkoistettu henkilöstöhallinnon tai kokonaan työterveyshuollon käsiin. Jos tuotannon tärkein kone hajoaa hyvästä kunnossapidosta huolimatta, niin asiaan on verrattain looginen ratkaisu. Kone korjataan ja tuotannon menetys osataan laskea euron tarkkuudella.

Työkykyjohtamiseenkin on olemassa oma konsepti. Emkine Oy:n PK-yrityksille rakentama työkykyjohtamisen konsepti perustuu vahvaan kokemukseen liiketoiminta- ja prosessijohtamisesta, maustettuna työterveystieteiden tutkimuksella ja toimialan kokeneilla ammattilaisilla.

Antti Lastunen, Emkine Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, mihin konseptinne perustuu? 

Perusajatuksemme on se, että PK-yrittäjän on koostaan huolimatta saatava vähintään sama huomio ja kohtelu työterveyshuollolta kuin isompien yritysten. Aloitamme asiakkaan kanssa siitä, että selvitämme kuinka suuret työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat, mistä ne tarkkaan johtuvat ja kuinka yhteistyö työterveyshuollon kanssa toimii.

Kuinka työlästä työkyvyttömyyskustannusten selvittäminen on?

Ammattilaisemme ovat taustaltaan työterveyshuollon ammattilaisia ja kohdanneet samoja tai samankaltaisia ongelmia kymmenien vuosien aikana sadoissa asiakkaissa. Syy-seuraussuhteinen analogia on heille arkipäivää ja näin kustannusten laskeminen sekä kustannusten aiheuttajat löytyvät varsin nopeasti.

Mitä kustannusten ja niiden aiheuttajien tiedolla tehdään?

Tärkeintä on tunnistaa, kuinka yhteistyö työterveyshuollon kanssa toimii sekä mitä mahdollinen työkykyjohtaminen arjessa sisältää. Keskeistä on tietää, mihin rahat menevät sekä mitä hyötyä tästä kaikesta seuraa. Näin voidaan asettaa selkeät mitattavat tavoitteet uudistukselle ja lähteä korjaamaan arjen tekemistä yhtä loogisesti kuin vaikka myynnin performanssia tai koneen toimintaa. Työterveysyhteistyö ja työkykyjohtaminen ovat ihan yhtä loogista johtamista kuin mikä tahansa johtaminen, se on vain mystifioitu valkotakkisten yksinoikeudeksi tai sitten ajatellaan, että sen johtaminen on jonkinlainen pehmeä tukitoiminto. Joka paikassa, missä on ihmisiä töissä, on työkykyjohtaminen tuloslaskelman kannalta yhtä oleellista kuin mikä tahansa yrityksen harjoittama liiketoiminta.

Mitä se työkykyjohtaminen sitten on?

Ensin on tunnistettava arjen johtamis- ja yhteistyöongelmat sekä niiden aiheuttamat kustannukset. Sen jälkeen asetetaan prosessi- ja tulostavoitteet ja lähdetään korjaamaan ongelmia, uudistamaan turhia kustannuksia aiheuttavia arjen käytäntöjä sekä usein myös turhia työterveyshuollon hankintoja. Tällöin ei säästetä leikkaamisen ilosta, vaan ohjataan vaikuttamattomat rahavirrat sinne, missä niillä on vaikuttavuutta työkykyisyyteen. Kun asiat on laitettu kuntoon, tulee uutta toimintaa johtaa tavoitteellisesti. Mittarit ovat aina lahjomattomia ja kertovat, mikä uudistuksessa toimii ja mikä ei. Toimintamallin ollessa selkeä, on myös jatkuvan parantamisen positiivinen kierre helpompaa johtaa. Ongelmien ratkomisesta tulee yksinkertaisempaa, kun johdetaan tiedolla eikä enää tunteella tai peukalon mitalla.    

Miten henkilöstö suhtautuu työkykyjohtamisen uudistamiseen?

Kukapa ei tykkäisi, jos työkyvyn tukimuodoista ja hoitopoluista tulee sujuvia, selkeitä ja yksilö saa oikean hoidon oikeaan aikaan. Emme missään nimessä profiloidu pelkästään kustannusten leikkaajaksi, koska sitä emme ole. Rakennamme toimivia tukimuotoja, ml. esimiesten valmiudet toteuttaa omaa rooliaan siten, että ne sujuvoittavat kaikkien arkea ja näkyvät erityisen positiivisesti myös tuloslaskelmassa. Säästyvällä rahalla voi kukin yritys tehdä mitä tahansa, mutta yleensä parempi tulos lisää myös kokonaistyytyväisyyttä. Lisäksi palvelumme huomioi sopivasti myös työntekijöitä eli he saavat äänensä kuuluviin ja pääsevät vaikuttamaan.

Minkälaisia tuloksia olette saaneet aikaiseksi?

Tyypilliset tuloksemme ovat n. 500 – 1000 € pienemmät kustannukset työntekijää kohti vuodessa. Tämä syntyy sairauspoissaolojen vähenemisestä ja pienemmistä työterveyshuollon kustannuksista. Haarukka on iso, koska lähtötilanteet yrityksissä ovat erilaisia. Jos kyseessä on esimerkiksi hiukankin raskaampi työ, niin hyvä nyrkkisääntö on 75.000 € vähemmän kustannuksia 100 hengen työyhteisössä per vuosi. Tämän lisäksi tyypillisesti myös työntekijä- ja asiakaskokemus paranevat. Ja parasta on, että kustannukset laskevat parantuneen työkykyisyyden kautta, eivät kurjistamalla.

Mitä palvelunne maksavat ja vaativat PK-yritykseltä?

Olemme tuottaneet palveluitamme pääsääntöisesti isoille yrityksille, mutta samalla luoneet toimintamallin PK-yrityksille. Emkinen selkeä toimintatapa ei kuormita vastaanottavaa työyhteisöä ja palvelu on erittäin sujuva ottaa vastaan, sillä pidämme tekemisen punaisen langan todella kirkkaana. PK-konseptimme perusajatus on osallistaa asiakasorganisaatiosta vahvasti vähintään yksi henkilö, jolle osaaminen palvelun aikana siirretään. Olemme tehneet myös saman toimialan tai alueen yrityksille ”kolmen kimppoja”, jolla mahdollistetaan ns. vertaisarviointi ja toisilta oppiminen prosessin aikana. Käytännössä siis tuotamme palvelun ko. kolmelle yritykselle yhtä aikaa ja hyödynnämme yhteisiä tilaisuuksia.

Tyypillisesti palkkiomme jää yksinumeroiseen prosenttilukuun selkeistä yrityksen vuoden aikana saavuttamista euromääräisistä säästöistä. Palvelun tuottamisen jälkeen jäävät säästöt sataprosenttisesti asiakkaalle.  Emkinen konseptin salaisuus on sen kurinalaisuudessa. Tekeminen on vuosien kehitystyön ansiosta tarkkaan määritelty, jolloin kohtaamisista asiakkaan kanssa tulee asiakkaalle tehokkaita.

Työterveysyhteistyössä ja työkykyjohtamisessa toimii sama logiikka: kanavoidaan rahat ja tekeminen viisaasti, vaikuttavammin ja nostetaan työkykyä sekä tuottavuutta. Näin keskimäärin 25 % turhia kustannuksia poistuu työkyvyttömyyden tuloslaskelmasta – ja ihan siitä oikeastakin tuloslaskelmasta. Ratkaisevinta tulosten saavuttamisessa on yritysjohdon halu ja kiinnostus uudistukselle!

Ota yhteyttä