Mikä korostuu työkykyjohtamisessa vuosikymmenen käynnistyessä?

1. Yhteistyö ja johtamisen muutos työpaikoilla korostuvat edelleen

Kiivastahtisessa työkulttuurissa verkostoituminen ja yhdessä tekeminen näyttäytyvät tärkeinä oman työn tavoitteiden ja lopputuloksen saavuttamisessa.
Arvot, merkityksellisyys, toisten ymmärtäminen ja kuuleminen sekä arvostaminen korostuvat. Onnistuminen vaatii hyvää johtamista, johon kuuluu myös organisaation tuki. Tarjoamalla kaikille kaikkea käytetään liikaa resursseja niitä kohdentamatta. On tarjottava yksilöllisiä ratkaisuja työn, vapaa-ajan ja henkilökohtaisiin tarpeisiin. Nämä tarpeet selvitetään avoimella ja aktiivisella vuorovaikutuksella.

2. Työn muotoilu, suunnittelu ja työkykyisyyden johtaminen pitkällä aikavälillä tuovat tuloksia

Tarvitsemme arjessa yhä enemmän varhaista työtehtävien, työaikojen ja työskentelytapojen muotoilua. Kohtaamme usein esimiehiä ja organisaatioita, jotka eivät ehdi tekemään muutoksia työnkuviin, työtapoihin tai työvaiheiden kehittämiseen, jolloin samat riskit jatkuvat ja realisoituvat kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Työkyvyn haasteet kiertävät kehää, koska tuotannon toimivuuden varmistaminen ajaa aikapaineessa yli muutoksien maaliin viemisen.

3. Hankintojen hajauttaminen vaatii eri toimijoiden johtamista yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi

Yritykset hajauttavat työhyvinvointi- ja työterveyspalveluiden hankintoja yhä useammin. Palveluilta halutaan uudistumista, vaikuttavuutta ja henkilöstötyytyväisyyttä.
Hankintojen hajauttaminen vaatii ohjausryhmätoiminnan osapuolten lisäämistä ja prosessien yhdistämistä eri toimijoiden välillä, sekä palvelupolkujen tarkkaa suunnittelua. Palvelupolkujen päällekkäisyys on järkevää poistaa ja on osattava ohjata kukin henkilö oikealle palvelupolulle hankituista useista eri palveluista.

4. Työterveyshuollon palveluiden vaikuttavuuden lisääminen ja toiminnan johtaminen yrityksen ja sen henkilöstön kulloisenkin tarpeen mukaiseksi lisää tuottavuutta

Riskien havaitseminen, oikea-aikaisuus ja yksilölliset ratkaisut korostuvat. Palveluiden ja tukimuotojen kehittäminen työkyvyn edistämiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi mieli- ja kipuoireisten tukimuodot ovat edelleen monelta osin vanhanaikaisia; lääkärin vastaanottoja, lääkkeitä, tutkimuksia ja lepoa. Työfysioterapeuttien suoravastaanottojen käynnistäminen valtakunnallisesti, palveluiden tarpeen arviointi ja yksilöllinen ohjaus ovat esimerkkejä vaikuttavuuden lisäämisestä. Työntekijän etu ei ole saada kaikkia mahdollisia palveluita, vaan palveluita, jotka parhaiten edistävät terveyttä ja työkykyä.

5. Tiedolla johtaminen toimivaksi

Tietoa on paljon ja sitä esitellään useasta eri suunnasta. Hienot raportit ja kattava data, mutta mistä? Onko tavoitteet asetettu, viestitty, seuranta systemaattista ja tulkinnat tiedosta analysoitu? Tarkasteltaessa työkykyisyyttä ja työterveyttä kuvaavaa dataa, on arvioitava tehdäänkö saatavilla olevasta tiedosta oikeita tulkintoja ja johtopäätöksiä ja seurataanko toimenpiteitä systemaattisesti. Saavutetaanko näillä toimilla asetetut tavoitteet?